Siirry pääsisältöön

LIITE 4: Oppimispäiväkirja työnhakutaidoista

Olen tarkastellut työnhakutaidoista kertovia sivustoja, jotka antavat vinkkejä hakijoille tarvittavista taidoista ja asioista tulevaa työnhakua varten. Työnhaku on prosessi, joka edellyttää, että hakija osaa tuoda oman potentiaalinsa esiin parhaalla tavalla ajatellen haettua työtehtävää. Oman osaamisen tunnistaminen onkin avainasemassa. 

Käyn tässä liitteessä läpi työnhakutaitoja ja heijastan niitä myös kieli- ja viestintätieteiden työnhakukontekstiin. Hyödynnän materiaalina Tampereen yliopiston Opiskelijan käsikirjan Työnhakutaidot-osiota, johon on sanoitettu työnhakuprosessin vaiheita ja hakijalta vaadittavia taitoja. Olen syventänyt tietämystäni myös työnhakusivustona toimivan Oikotien Vinkit työnhakuun -osiosta, sillä moni työnhakija käynee lukemassa sieltä neuvoja työnhakuun. Olen haastatellut myös omaa esihenkilöäni, joka on ollut osa rekrytointiprosessia ja hoitanut esimerkiksi hakijoiden haastatteluita Sanoma Media Finlandille. Lisäksi olen perehtynyt Maisterin portfolio -kurssin lomakkeeseen, jossa oli listattu ja kartoitettu yleisiä työelämävalmiuksia. 

Oikotien Vinkin työnhakuun sivu: Ansioluettelo eli CV | Oikotie Työpaikat

Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirja, Työnhakupaja-osio: Työnhakutaidot | Tampereen korkeakouluyhteisö (tuni.fi)


CV JA TYÖHAKEMUS


OMA OSAAMINEN JA PÄTEVYYS

  • Oma osaaminen kannattaa esittää työhakemuksessa mahdollisimman hyvin ja tiivistetysti. Koska osaamista on todennäköisesti kertynyt entisistä työpaikoista, opinnoista ja tutkinnoista sekä harrastuksista, on oleellista poimia työpaikan kannalta tärkeimmät asiat. (Ks. Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirja 2022). Näin hakija erottuu positiivisesti joukosta ja jää vähintäänkin mieleen. 
  • Työnhakijan kannattaa suhteuttaa oma osaaminen haettuun työpaikkaan, jotta hakemuksesta käy ilmi, miksi hakija on paras vaihtoehto työtehtävään. Näin ollen työhakemuksessa ja CV:ssä ei välttämättä ole eduksi erilaisten adjektiivien luetteleminen (esim. luotettava, vastuullinen) ilman, että antaa esimerkkejä tai osoittaa luotettavuuden ja vastuullisuuden esimerkiksi aikaisempien työtehtävien tai kokemusten kautta. Näin hakemuksesta tulee konkreettinen ja aito. (Ks. Oikotie 2022.)
  • CV kannattaa myös laatia niin, että jokaiseen haettuun paikkaan lähetetään kohdennettu CV. Näin on mahdollista erottua joukosta ja antaa kuva siitä, että on tietoinen siitä, mihin ja millaiseen paikkaan on hakemassa. (Ks. Oikotie 2022.) Luonnollisesti räätälöity CV antaa kuvan siitä, että hakija on käyttänyt hakemukseen ja CV:n tekemiseen aikaa, kun omat vahvuudet, heikkoudet ja tavoitteet on kohdennettu työpaikan kontekstiin. 
  • Maisterin portfolio -kurssin luennolla mieleeni jäi myös neuvo, jonka avulla hakija voi erottua positiivisesti muiden hakijoiden joukosta: Omaa osaamista ja omia vahvuuksia haetun työn kannalta kannattaa tuoda heti esille sen sijasta, että alussa esimerkiksi mainitsee heti oman koulutuksen. Hakemuksessa voi myös tuoda lisäarvoa ja kiinnostavuutta esimerkiksi mainitsemalla omat vahvuusalueet tai ominaisuudet ammattinimikkeen yhteydessä. Hakija voi esimerkiksi tuoda esille omaa opetusfilosofiaansa mainitessaan, millainen suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja on hakemassa työtehtävää. Näin hakija pystyy osoittamaan heti ja suoraan, että hän ymmärtää sekä hahmottaa omaa osaamistaan.


SELKEYS JA OIKOLUKU

  • Työhakemus ja CV kannattaa myös viimeistellä ja oikolukea, sillä huolellisesti laadittu ja oikeakielinen työhakemus antaa kuvan täsmällisestä ja hyvästä työnhakijasta. Kielioppivirheet syövät usein hakijan uskottavuutta. 
  • CV:ssä kannattaa olla saatavilla selkeästi myös yleistiedot (esimerkiksi nimi, osoite, puhelinnumero, koulutus, työkokemus ja IT-taidot). 
  • Selkeästi ja tarkasti laaditut työkokemus ja CV kertovat myös työnhakijan kirjallisista viestintätaidoista, joita työpaikoissa luonnollisesti arvostetaan. 
  • Visuaalisesti mielenkiintoinen CV erottuu luonnollisesti myös joukosta. Visuaalinen CV ja työhakemus kertovat myös hakijan luovuudesta. 
  • CV:hen laitettavaa kuvaa kannattaa myös harkita, jotta kuva välittää varmasti halutun mielikuvan hakijasta. Esimerkiksi epäselvä kuva ei välttämättä kerro ammatillisuudesta tai asiallisuudesta, mitä jos kuva on esimerkiksi ammattilaisen ottama ja kuvassa ilmeet, vaatetus sekä asento on tarkoin mietitty. 



HAASTATTELU

Moneen työpaikkaan, esimerkiksi opettajan virkaan haettaessa, on haastattelu. Siinä mitataan yksilön kykyä toimia ja olla osana työyhteisöä ja hoitaa annettua työyhteisöä sovittujen arvojen ja periaatteiden puitteissa. Huomioitavaa on myös se, että haastattelu voidaan toteuttaa etänä, kasvotusten tai esimerkiksi ryhmän kesken. Alla on jäsennelty hakijalle hyödyllisiä vahvuuksia ja huomioon otettavia asioita haastatteluun valmistautuessa sekä sen aikana.


HAASTATELTAVAN OLEMUS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

  • Haastattelijalle on eduksi positiivinen asenne, joka välittyy haastattelun aikana haastateltavan olemuksesta. Positiivinen olemus välittyy esimerkiksi siinä, että haastateltaessa vastaa kysymykseen positiivisuuden kautta. Esimerkiksi, jos haastateltavalta kysytään hyvästä opettajuudesta, ei hakijan kannata luetella ensimmäisenä sitä, mitkä asiat eivät tee opettajasta ja opettajuudesta hyvää. 
  • Haastateltavan on hyvä myös kiinnittää huomiota nonveraablisiin eleisiin, sillä hyvä ryhti ja katsekontakti antavat myös positiivisen kuvan. Luonnollisesti myös etäyhteyksillä pidettävissä videohaastatteluissa katsekontaktin saaminen ja nonverbaalisten eleiden osoittaminen tai huomaaminen on haastavampaa. (Ks. Oikotie 2022.)
  • Hyvät vuorovaikutustaidot ovat kokonaisuudessaan eduksi, sillä kyvystä kuunnella, esiintyä ja keskustella on aina hyötyä (ks. Yleisten työelämävalmiuksien kartoittaminen 2022). Kun keskustelu sujuu ja viestintä on molemminpuolista, saa haastattelija enemmän tietoa irti haastateltavasta. Kuuntelutaidot mahdollistavat myös sen, että annat tilaa muille keskustelijoille, viittaat heidän sanomiseen ja menet osaksi keskustelutilannetta. 
  • Työhaastattelu on hyvä myös tuntea tekstilajina, jotta siihen osataan suhtautua: kyseessä on tilanne, jossa haastattelija pyrkii siihen, että haastateltava avautuu itsestään työkontekstissa. Vaikka mahdollisiin kysymyksiin voi koittaa etukäteen valmistautua (ks. esim. Oikotie 2022; Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirja 2022), voi haastattelussa tulla esiin yllättäviäkin kysymyksiä, jotka testaavat hakijan reaktio- ja soveltamiskykyä. 

ASIOIDEN ESITTÄMISEN SELKEYS
  • Työnhakijalle on luonnollisesti eduksi, jos hän kykenee tuomaan esille selkeästi omaa osaamistaan hakukohteen ja työpaikan kontekstissa. Tästä johtuen työnhakijan kannattaa ottaa selvää työpaikan ja työyhteisön arvoista, periaatteista ja toimintatavoista, jotta hän voi peilata omaa osaamistaan niiden kautta. 
  • Omaa osaamista kannattaakin jäsentää niin, että osaa tuoda monipuolisesti esille omaa osaamista. Omat taidot kannattaa konkretisoida ja selkeyttää itselle ennen haastattelua, jotta niiden esittäminen selkeässä muodossa on helpompaa: Esimerkiksi omat harrastukset ja aiemmat työkokemukset voivat olla eduksi. Tärkeää onkin ymmärtää, että monet opitut taidot ovat siirrettävissä ja sovellettavissa, vaikka tehty työ ei suoraan olisikaan rinnastettavissa uuteen työhön. (Ks. Oikotie 2022; Tampereen yliopiston opiskelijan käsikirja 2022.)
  • Hyötyä on myös siitä, että hakija kykenee sanoittamaan omien vahvuuksien rinnalla omia heikkouksia tai kehityskohteita. Nämä kohteet kannattaa myös asettaa sitä kautta, mitä uusi työpaikka voi edistää tai auttaa saavuttamaan (ks. Oikotie 2022). 

MIELIPITEET JA ARGUMENTAATIO
  • Haastattelussa ei aina välttämättä haeta oikeita vastauksia kysymyksiin. Hakijan oma persoona pyritään saamaan haastattelussa esiin. Sen lisäksi, että hakijalta usein odotetaan työpaikan ja -yhteisön arvojen ja ajatusmaailman noudattamista, on haastateltavan omat mielipiteet ja ajatukset tärkeitä. Mielipiteet tulee myös osata argumentoida. Esihenkilöni mukaan liiallinen haastattelijan miellyttäminen ja myötäileminen saattaa olla haitaksi, jos haastateltava ei kykene tuomaan omia näkemyksiään ja perustelujaan sanallisesti esiin. Hänen mukaansa on myös hyvä ymmärtää, että haastattelijan kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, kunhan keskustelee argumentoiden ja asiallisesti. Työpaikoissa omien mielipiteiden esille tuominen voi kieliä, että kyseessä on juuri edistävä ja innovatiivinen työntekijä.
  • Työntekijältä monesti toivotaankin innovatiivisuutta ja kykyä muutokseen. Luovuudesta ja joustavuudesta on myös hyötyä, ja ne nähdään positiivisina hakijoiden ominaisuuksina. (Ks. Yleisten työelämävalmiuksien kartoittaminen 2022.)


YHTEENVETO TYÖNHAKUTAIDOISTA JA HAKIJAN HYVISTÄ OMINAISUUKSISTA




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

LIITE 2: Oppimispäiväkirja varjostus/tiedonkeruutehtävästä

Olen tarkastellut, millaisissa työtehtävissä kieli- ja viestintätieteilijät työskentelevät. Tarkastelen työpaikkailmoituksia sekä organisaatioita, joissa työskentelevät tai joihin haetaan suomen kielen, kirjallisuuden ja viestinnän asiantuntijoita tai opettajia. Tarkastelen luonnollisesti valikoiden sellaisia työtehtäviä, jotka koulutukseni (suomen kieli, kirjallisuus, pedagogiikka ja viestintä) kautta kiinnostavat minua.  Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajat voivat työskennellä ja erikoistua suomi toisena kielenä -opetukseen. Esimerkiksi Porissa sijaitseva Länsirannikon Koulutus Oy WinNova hakee suomen kielen opettajaa aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen.  Katso työpaikkailmoitus:  Suomen kielen opettaja - Pori yrityksessä Lansirannikon Koulutus Oy WinNova | Careerjet Katso WinNovan sivut:   Etusivu - WinNova Työnkuva: Työhön haetaan suomen kielen opettajaa, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (tutkinto tulee olla suomalainen tai suomalai...

LIITE 3: Työllistymissuunnitelmat A, B ja C

Tässä liitteessä olen laatinut kolme työllisyyssuunnitelmaa tulevaisuuden varalle, kun valmistun suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi. Minulla on suunnitelmissa hakea viestinnän maisteriohjelmaan, joten mikäli tämä suunnitelma toteutuu, tulevaisuuteeni sisältyy vielä kaksi vuotta viestinnän opintoja. Laatimani suunnitelma on laadittu niin, että siihen mahtuu mahdollisten opintojen ohelle töitä suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana. TYÖLLISYYSSUUNNITELMA (A) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettaja Minua kiinnostaa työskennellä tulevaisuudessa suomi toisena kielenä -opettajana nuorten ja aikuisten keskuudessa. Opettajana voin esimerkiksi työskennellä ammattikorkeakoulussa tai kotoutumiskoulutusta tarjoavissa työpaikoissa. Minua kiinnostaa työskennellä monikulttuurisessa työyhteisössä, jossa pääsen opettamaan suomen kieltä, kirjallisuutta sekä viestintää maahanmuuttaja-taustaisille opiskelijoille. Minua kiinnostaa työskennellä opettajana myös yhteisössä, jossa su...

Tietoa minusta

Olen Tilmaria Räty, valmistuva filosofian maisteri, äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettaja. Olen opiskellut sivuaineenani viestintää, ja parhaillaan myös suoritan lisäopintoina suomi toisena kielenä (S2) -perusopintokokonaisuutta Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Olen kiinnostunut nuorten ja etenkin aikuisten kasvatuksesta. Tulevaisuudessa toivon työskenteleväni suomi toisena kielenä -opettajana. Minua kiinnostaa myös viestintään painottuvat tehtävät, kuten toimiminen viestinnän opettajana, viestintäkouluttajana tai -vastaavana. Haaveenani on suorittaa lisää viestintäopintoja perusopintojen lisäksi ja mahdollisesti hakea viestinnän maisteriohjelmaan.